Ruokailu Kreikassa

Anna Kreikan makujen helliä makuaistiasi!

Ihanteellisessa tapauksessa loma Kreikkaan on myös matka uusien makujen maailmaan. Siinä missä maisema hellii silmiäsi, aurinko ja lämmin meri ihoasi, sirkkojen siritys korviasi ja vartaalla grillautuva liha sieraimiasi, anna kreikkalaisten makujen helliä makunystyröitäsi. Vasta silloin olet todella ollut Kreikassa.

Kreikassa noudatetaan terveydestään kuuluisaa Välimeren ruokavaliota. Sen pääpilareita ovat vihannekset ja kasvikset, neitsytoliiviöljy, kokojyväviljatuotteet, kala, hedelmät, palkokasvit ja pähkinät. Lihaa ei perinteen mukaan tulisi syödä usein, ennen se oli vain sunnuntai- tai pyhäruokaa. Valitettavasti tämä ohje on saaria lukuun ottamatta jokseenkin unohdettu, ja nykyään keskivertokreikkalainen syö huomattavasti useammin ja suurempia määriä lihaa kuin hänen vanhempansa. Maitotuotteita käytetään lähinnä juustojen ja jogurtin muodossa, sillä suurin osa aikuisista helleeneistä ei suostuisi maitoa juomaan, etenkään ruoan seurana. Ruokajuomana onkin tavallisimmin joko vettä tai viiniä, ouzoa tai kesällä myös olutta.

Unesco on luokitellut kyseisen ruokavalion aineettoman kulttuuriperinnän luetteloon, yhdessä flamencon, kiinalaisen akupunktion jne. rinnalla. Unescon mukaan itse lautasen ja lasin sisällön lisäksi Välimeren ruokavalio käsittää myös yhteisöllisyyden. Kreikassa se näkyy siten, että perhe syö aina yhdessä – jopa arkena – ja ruokailun ohessa vaihdetaan päivän kuulumisia. Juhlapyhinä on tavallista, että suuri osa lähellä asuvista sukulaisista kutsutaan syömään, ja juhlapöydässä myös usein lauletaan.

Jokaisella Kreikan kolkalla on omat paikalliset ruokalajinsa, joita ei usein ole muilla alueilla saatavissa.  Kreikassa lomailleet ovat takuulla jo maistaneet koko maassa syötäviä moussakaa, tsatzikia ja suvlakia, mutta pyydä lomakohteesi tavernassa lautasellesi jotain paikallista erikoisuutta. Esimerkiksi Kreetalla kannattaa pyytää kleftikoa (milloin lihaa, milloin vihanneksia, toisinaan taikinakääreisenä), marathopitaa (fenkolipiirakkaa) tai kotopulo me eliestä (kanaa oliiveilla), Rodoksella pitarudia (hernepyöryköitä) tai tsuvrasia (tomaattikeittoa), Kosilla htapodokeftedesiä (mustekalapyöryköitä) ja salamuraa (sipulista porsasta) ja Samoksella boxadakia (munakoisoon käärittyä lihaa) tai garides giuvetsiä (katkarapuja ja makaronia). Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Jokaisella alueella on luonnollisesti myös omat herkkunsa, joilla saa sokerihampaan säryn loppumaan.

Ruoan seuraksi kannattaa valita jotakin paikallista viiniä. Paikallisia valko- ja punaviinejä myydään usein pullotetun lisäksi nimikkeellä hima, joka tarkoittaa irtoviiniä. Pihka-aromista retsinaakin löytyy kaikkialla. Kreikan eri alueet tunnetaan erityyppisistä viineistä, esimerkiksi Samos makeasta muscat-viineistään, Santorini valkoisista, Peloponnesos punaisesta Mavrodaphnesta jne.