Samos, Kreikka

Samos on muinaisten ihmeiden ja satujen saari

Samos on Egeanmeren suosituimpia lomasaaria, ja sen 468 km2 pinta-ala on suloinen sekoitus vihreänä komeilevaa luontoa, kauniit rantoja ja maailmankuuluja nähtävyyksiä. Samos on hedelmällinen saari, joka tunnettiin jo muinaisuudessa viineistään, ja jonka hallinnasta on taisteltu aina 1900-luvulle saakka. Lomakohteina ovat suosittuja etenkin pääkaupunki Vathi, Kokkari, Votsalakia ja Pythagorion.

Paras matkailukausi on alkukesästä tai alkusyksystä, jolloin lämpötilat ovat miellyttävän lämpimät, turistilaumoja ei näy, eikä sateita tarvitse pelätä. Keskikesällä elohopea nousee tavallisimmin 30 asteeseen. Sesonkiajan ulkopuolella hinnat laskevat, niin lentojen kuin majoituksenkin suhteen.

Saari on kuuluisa muinaisista asukkaistaan, etenkin numeroita pyöritelleestä Pythagoraksesta, satuja sepitelleestä Aisopoksesta ja Aristarkhoksesta, joka jo 2 500 vuotta sitten huomasi maan kiertävän aurinkoa.

Samoksella sijaitsee peräti kaksi Unescon maailmanperintökohdetta. Pythagorionin rauniot löytyvät nykyäänkin samaa nimeä kantavasta kaupungista, ja Heraionin raunioalue tunnetaan erityisesti silloisen maailman suurimmasta temppelistä, ja Pythagorioniin johtavasta pyhästä tiestä, jonka laitamat oli koristeltu tuhansilla marmoripatsailla. Muita saaren ylpeyksiä ovat Eupalinoksen vesitunneli ja Pythagoraan luola, jossa tämä kuulemma asui ja opetti. Saaren syvästä uskonnollisuudesta todistavat lukemattomat ortodoksikirkot ja -luostarit.

Samoksen rannoista ovat suosituimpia pääkaupungin lähellä oleva Gangou, hiekkainen Psili Ammos, lentokentän läheinen Potokaki ja pikkukiveä oleva Votsalakia. Paikalliset suosittelevat kuitenkin rauhallisempia ja syrjäisempiä Balos Beachia, Megalo Seitania ja Koumeikaa. Jos nudismi kiinnostaa, suuntaa Tzamadoun rannalle. Suurilta rannoilta löytyvät normaalisti vesiurheilumahdollisuudet ja tärkeimmät mukavuudet. Egeanmerellä on tyypillisesti tuulista iltapäivisin, joten aamupäivät ovat omiaan pikkulasten hiekka- ja aaltoleikkeihin.

Mitä muuta kuin vesileikkejä Samoksella sitten voi harrastaa? Samoksen luonto on ihastuttava sekoitus eurooppalaista ja aasialaista, joten vaellusretket ovat suosittuja sen kasvustoon tutustumiseksi ja maisemista nauttimiseksi. Koska Samos on tänäänkin kuuluisa viineistään, voit osallistua viinitilojen kierroksiin, joiden aikana pääset maistelemaan myös niiden tuotantoa.

Samokselta käsin pääset tutustumaan myös sen lähisaariin ja Turkin Kusadasiin. Patmos tunnetaan Ilmestyskirjan syntypaikkana, Ikaria maailman pitkäikäisimmästä väestöstä ja Kusadasi läheisistä Efesoksen raunioista ja mainioista ostosmahdollisuuksista.

Samokselle et pääse suorilla lennoilla, paitsi valmismatkalla tai matkatoimistojen pelkillä lennoilla. Reittilentojen osalta Blue1 ja Norwegian lentävät suoraan Ateenaan, josta voit jatkaa Samoksen suloihin joko lentäen tai laivalla.

Samoksella liikut parhaiten paikallisbusseilla, jotka kulkevat useimpiin kyliin ja kaupunkeihin. Voit vuokrata auton tai mopon edullisesti, ja se onkin suositeltava liikkumistapa perheellisille tai suuremmille seurueille.

 

 

 

 


Kommentit

Samos, Kreikka — 10 kommenttia

  1. Itse lomailen Kreikassa tavallisimmin keväällä, koska en iäkkäänä jaksa kovia kesähelteitä ja syksylläkin turisteja tuntuu olevan hieman liikaa minun makuuni. Viime keväänä kohteenani oli kaunis Samos, jonka luonnon vihreys ja väriloisto olivatkin juuri toukokuussa parhaimmillaan. Majoituin Pythagorionissa, joka on aivan ihana historiallista henkeä huokuva pikkukaupunki. Sen lähistöllä ovat myös mielestäni saaren parhaat nähtävyydet, eli Heraionin temppelialue ja tuo Eupalinoksen ainutlaatuinen vesitunneli, jossa tuli käytyä ihan sisällä. Merivesi oli raikkaan viileää, ei tosin kylmää, ja kyllä ruskettuminenkin jo onnistui. Paikalliset olivat kerrassaan sydämellisiä ja kaikkialla sain kiitettävää huomiota ja palvelua. Hintatasokin oli vielä loistava, ennen kesäsesongin alkua.

  2. Jokaisen Samokselle asti lentävän pitäisi käydä Patmoksen saarella. Vaikket olisikaan uskovaista sorttia, on saarelee karkoitetun Johanneksen luolasta mahtavat näkymät merelle ja sen suojissa voit kuvitella, kuinka Ilmestyskirjan pelottavat kuvaelmat saivat alkunsa vuosituhansia sitten kynttilänvalossa.Historian asiantuntijoiden mukaan Johannes oli muuten sitä kirjoittaessaan jo noin 90 vanhus, joten lieneekö iälläkin ollut tekstin sisältöön vaikutusta? Muinaisina vuosina saari toimi mm. roomalaisten kaivoksena ja ”ei-toivottujen” henkilöiden vankilana. Tänään sen kallioset maisemat ovat turistien suosimia, ja syystäkin.

  3. Yhdyn tuohon yllä olevaan kommenttiin Patmoksesta, siellä tosiaan kannattaa yrittää käydä.Samoin Turkin puolelle on todella helppoa matkustaa muutamaksi tunniksi, jos se maa yhtään kiinnostaa (useimmat käyvät siellä ostoksilla, koska hinnat ovat jonkin verran Samosta halvemmat). Samokselta ei sitten kannata lähteä ilman mahtavaa Pythagoraksen kuppia, joka takaa etenkin lapsille loputtomasti riemukasta naurua! Myös Samoksen viinit, etenkin ne makeat merkit, ovat maailmankuuluja ja vastaavat melkein liköörejä. Makeata on myös saaren kuuluisa hunaja, jonka erikoisin lajike on mielestäni tuo tummahko timjamiarominen.

  4. Valitettavasti myös Smaoksen katukuvaan ovat ilmastuneet suuret pakolaismäärät. Heitä istuskelee päivät pitkät eri puolilla kaupunkeja ja iltaisin useimmat ”telttailevat” jolakin aukiolla tai puistossa.Eihän noille ihmisparoille ole edes vessoja tai pesumahdolisuuksia oikein missään, ja joukossa on sentään lapsiakin.

  5. Samos ei itse voi pakolaisvirralle mitää, eihän rantoja lähestyviä veneitä voi ampua tai käännyttää takaisin, sehän olisi sentään epäinhimillistä. Etenkin, kun suurin osa tällä hetkellä Samokselle tulevista taitaa olla Syyrian sotaa ja hirmutekoja pakenevia ihmispoloja. Samos on siitä huolimatta ihana lomasaari, ja tänäkin kesänä siellä viihtyi vallan mainiosti, vaikka pakolaisia etenkin pääkaupungin katukuvassa näkyi. Rannoilla sai kuitenkin olla kaikessa rauhassa, itseltäni ei kukaan edes kerjäillyt rahaa tai ruokaa, vaikka monia lapsiperheitä oli joukossa. Varkaudetkaan eivät kuulerma ole lisääntyneet yhtään, joten saarelle kannattaa matkata kaikessa rauhassa.

  6. Meillä luettiin ahkerasti myös Aesopoksen eläinsatuja, kun lapset olivat vielä pieniä. Jokaisella oli omat lempitarinansa, tosin ne verisimmät ja raaimmat sadut jätin tahallani lukematta. Opettavaisiahan ne olivat, kun jokaisessa tarinassa eläimet kohtasivat vaikeuksia ja pulmatilanteita, joissa viisaampi vei voiton.

  7. Eupalinoksen vesitunneli ei ehkä sellaisenaan tee näkijäänsä kamalan suurta vaikutusta, mutta kun ajattelee, että sillä on ikää jo niinkin paljon ja se on kaivettu meidän näkökulmasta katsottuna alkeellisilla välineillä, on tulos uskomaton. Samanlaisia pitkiä vesitunneleita ei maailmassa montaakaan tunneta. Kreikassa samantapainen löytyy Orchomenoksen pikkukaupungin läheltä, jossa paikalliset kuivattivat vuoren halki kaivamansa vesitunnelin avulla kokonaisen järven (joka sittemmin taas täyttyi kun tunneli tukkeutui).

  8. Samos on tunnettu jo vuosituhansia loistavista viineistään ja saarella lomailevien kannattaakin niitä maistella ja tuoad tuliaisiksi. Esimerkiksi Samos Anthemis on makeista viineistä pitävien unelma,tumma ja täyteläinen makunautinto, joka on saanut kansainvälistä mainetta monissakin kilpailuissa.

  9. Heran temppelistä on kenties pystyssä enää vain yksi pylväs, mutta se oli aikoinaan koko muinaisen Kreikan suurin ja mahtavin, aivan eri kokoluokkaa kuin Ateenan Akropoliksen Parthenon. Todella ikävää vaan, että näistä muinaisuuden ihmeistä on suuri osa tuhottu tai rapistunut ajan ja luonnonmullistusten kourissa. Heran temppelialueelta johtaa muinainen tie nykyiseen Pythagorioniin saakka.

  10. Voisiko kukaan Samoksen Bysanttilaisessa museossa vieraillut kertoa, onko se vaivan arvoinen kohde? Olen kiinnostunut bysanttilaisesta kulttuurista ja käynyt useissa ajanjaksoa esittelevissä museoissa ympäri maailman. Nyt olen lähdössä Samokselle parin viikon kuluttua, ja nähtävyyksistä lukiessani huomasin osoitteessa http://samos24.com/fi/etusivu/ olevan vähän tietoa saaren omasta Bysanttilaisesta museosta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.