Kreikan Historia

Pienen Kreikan historia ulottuu tuhansien vuosien taakse ja on värikkäämpi ja kiemuraisempi kuin monet uskovatkaan. Yhtenäinen ja itsenäinen valtio Helleenien tasavallasta tuli vasta vuonna 25. maaliskuuta 1821, jolloin se julistautui irralleen Osmanien valtakunnasta. Siihen mennessä alueella sijaitsi useita kaupunkivaltioita, joista tunnetuimpia olivat Ateena, Sparta, Argos, Theba, Korintti ja Makedonia.

Vaikka kaivauksien tuloksena on löydetty todisteita asutuksesta jo ainakin 7 000 vuoden takaa, alkaa yksi tunnetuimmista aikakausista pronssikaudelta, jolloin samanaikaisesti kukoistivat Kreetan minolainen, mantereen helladinen ja Kykladien saariryhmällä kykladinen kulttuuri. Niiden jäänteitä turistit pääsevät ihailemaan tänäänkin niin muinaisten palatsien, kaupunkien ja temppeleiden muodossa esimerkiksi Konossoksella ja Mykenessä.

Antiikin Kreikka viittaa nykyisen Kreikan valtion lisäksi niihin alueisiin, jotka olivat omaksuneet muinaiskreikan ja helleenien kulttuurin. Siis myös Turkki, Etelä-Italia ja etenkin Aleksanteri Suuren valloituksen ansiosta eri siirtokunnat Egyptiä ja Persiaa myöten. Tältä aikakaudelta on jäänyt todisteiksi esimerkiksi Ateenan Akropolis. Vaikka kausi oli sotainen, oli se samalla myös filosofian tunnetuinta kautta.

Aleksanteri Suuren luoma ennennäkemättömän suuri valtakunta hajosi hänen kuolemansa jälkeen osiin, ja mahdollisti Rooman aikeet laajentaa omaa valtaansa. Niinpä Kreikka pikku hiljaa vallattiin ja liitettiin osaksi roomalaista valtakuntaa.

Rooman valtakunta puolestaan hajosi myöhemmin, ja Kreikan alue liitettiin itäiseen Bysantin valtakuntaan vuonna 395 jaa. Sen pääkaupunkina ja keskuksena palveli Konstantinopoli, joten Kreikan kaupunkien merkitys romahti.

Noin 1 000 vuotta myöhemmin alueen valtasivat puolestaan Osmanit, eli nykyiset turkkilaiset. Samaan aikaan myös Venetsia otti Kreikan alueita hallintaansa, etenkin saaria. Venetsia ja Osmanit kävivätkin kiivasta taistelua Kreikan alueista useiden vuosisatojen ajan.

1700-luvulla Istanbulissa asuvat kreikkalaiset kuuluivat kaupungin vauraiden ja korkeiden virkamiesten joukkoon, ja heidän mielessään kangasteli ajatus itsenäisestä Kreikan valtiosta. Varsinaiseen kapinaan kreikkalaiset uskalsivat ryhtyä vuonna 1821, ja sen sankareihin lukeutuivat myös monet piispat ja papit. Kreikan valtion julistettiin syntyneeksi.

Kreikka sai itsenäisyyspyrkimyksilleen tarvitsemaansa tukea lähinnä Iso-Britannialta, Ranskalta ja Venäjältä, jotka myös halusivat tuhota ottomaanien valtakunnan.

Kreikka oli vuosien 1832 – 1973 välillä kuningaskunta, jonka valtapallilla ovat istuneet niin Baijerista kuin Tanskasta tuodut kuninkaalliset. Niiden aikana maa ehti kokea kovia maailmansotien temmellyksessä, ja etenkin toisen maailmansodan saksalaisvalloittajat olivat erityisen raakoja. Kokonaisia kyliä tapettiin ja poltettiin sukupuoleen ja ikään katsomatta. Maa kärsi myös sisällissodan kourissa vuosien 1946 – 1949 välillä.

Demokratia palauduttua maan poliittinen elämä on ollut lähinnä kahden puolueen hallitsemaa, ja tällä hetkellä Kreikka kamppailee hurjan talouskriisin kanssa, josta se kuitenkin on päättänyt saada voiton.

 

 


Kommentit

Kreikan Historia — 7 kommenttia

  1. Kreikan historiasta ja sen suursankarista Aleksanteri Suuresta lukiessa tuli mieleen siellä Pohjois-Kreikassa sijaitsevan Amfipolin kaivaukset. Vaikkei asiasta ole Suomessa kamalasti puhuttu, tai kirjoitettu, sieltä on löydetty jumalattoman suuri hauta (joka on rakennettu kummun alle). Kaivaustyöt ovat käynnissä ja ulkomaisessa mediassa on lähes joka päivä uutta tietoa löydöksistä. Hauta on kuulema joskus joutunut ryöstön kohteeksi, eli kulta-aarteita sieltä ei kait tule löytymään, muita upeita patsaita on jo tullut päivänvaloon. Kaikkien englantia taitavien kannattaa seurata maailman suurten sanomalehtien nettisivuja asian tiimoilta!

  2. Juu, Amfipolis on kovasti ollut Kreikassa kartalla ja onkin uutisissa lähes joka päivä yksi pääaiheista. Vieläkään ei haudan ”asukkaasta” ole tietoa, veikkauksia kyllä on kuultu Aleksanteri Suuren äidistä miehen parhaaseen ystävään, Hefaistioniin. Viime viikolla sieltä löytyi suuri ja upea lattiamosaiikki, jossa Hermes johdattaa Persefonen kaapannutta Poseidonia manalan matkalla. Persefonella on muuten upean punainen tukka.Mosaiikki on valmistettu luonnonkivistä, ei hiotuista palasista.

    Kreikan maan alla on edelleen siis mahtavia ”aarteita” piilossa, joista toisinaan pääsemme nauttimaan.

  3. Jatkoa Amfipoliin osalta, sillä sieltä löytyi kuin löytyikin haudan asukkaan maalliset jäännökset! Siitä, onko henkilö ollut nainen vai mies, hänen ikäänsä ja mahdollista DNA-läheisyyttä Pohjois-Kreikan Makedonian alueelta aiemmin löytyneiden hautojen luurankoihin ei luonnollisesti vielä tunneta. Seuraavat kuukaudet kuluvat sen tiedon odotuksessa.

  4. Aika jännä lukea, kuinka Kreikka(kin) on vuosituhansien kuluessa ollut muiden valtioiden ja valtakuntien pelinappulana. Vaikka se tunnettiin siis jo kulttuuristaan ja tieteistään, jopa sotataidoistaan, onnistuivat esimerkiksi Rooman valtakunta ja sittemmin ottomaanit ottamaan maan haltuunsa. Sitä ennenhän kreikkalaiset perustelivat siirtokuntia eri puolille Välimerta, esimerkiksi Sisilian rannikolle.Ja nykyään maata kait pomputtelee EU, kuten meitä muitakin pikkuvaltioita.

  5. Pikkuinen Kreikka taitaa taas olla kirjoittamassa historiaa! Uskaltaahan se laittaa hanttiin ja vastustaa velkojiensa vaatimuksia, jos seurauksena on humanitaarinen kriisi maassa (sellainen on jo suuren osan kohdalla alkanut viime vuosien aikana). Miksi koko EU:n pitää hypellä Saksan pillin tahdissa? Kyllä meidän pientenkin kansakuntien oikeuksia ja ihmisiä pitää kunnioittaa, ei vain suurvaltojen etuja. Demokratian synnyinmaa näyttää asiassa esimerkkiä, tuloksesta emme vielä kuitenkaan tiedä: perääntyykö velkojajoukko ja tekee vaatimuksiinsa lievennyksiä vai joutuuko Kreikka omille teilleen jälleen kerran?

  6. No niin, nyt ne kreikkalaiset sitten tekivät taas historiaa ja uskalsivat äräistä muulle maailmalle, lähinnä eurooppalaisille velkojilleen,tiukasti EI. Uusi sivu maan historiassa takuulla, vaikka vielä ei olekaan tietoa muiden reaktiosta ja suostuvatko uusiin neuvotteluihin äkäpussin kanssa. Eipä ainakaan ole ollut tylsä kesä ja jatkoa näyttää olevan tulossa!!

  7. Missään ei juurikaan puhuta noiden mahtavien kaupunkivaltioiden orjista. Jos kerran rikkailla oli aikaa ja mahdollisuus istuskella agoroiden laidoilla keskustelemassa maailmanmenosta ja filosofiasta, oli orjien tehtävä työt ja huolehdittava arjen sujumisesta. Tietääkseni esimerkiksi Ateenassa oli sen parhaiden vuosien aikaan huimasti orjia ja rikkaimmilla saattoi olla satoja palveluksessaan. Mistä nuo orjat olivat peräisin ja millaista kohtelua saivat osakseen?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.